Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja nuorison mobiilikäytänteistä

Tämä lienee informaalia oppimista, kun siviilielämän eteen heittämissä tilanteissa oppii työn kannalta olennaista: Perheen kasiluokkalainen oli eilen lähes ensimmäistä kertaa oikean työntekijän roolissa oikeassa työpaikassa, kun viikon TET-jakso alkoi. Olin autoritäärisesti kieltänyt nuorukaista menemästä useampaan ehdottamaansa paikkaan, joissa arvelin olevan huono työilmapiiri tai liian vähän tekemistä. Siksi paikaksi valikoitui tädin työpaikka Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikössä. Siellä on hyvin ja monipuolisesti organisoitu tettiläisten hommia siten, että ilo on molemminpuoleinen. Eka päivä oli kulunut paperinkeräyslaatikoita ulkokeräykseen roudatessa ja kahvikonetta huoltaessa. Tänään on luvassa arkistointia ja raivaussahojen huollossa avustamista. Maastokausi ei ole vielä kalenterissa alkanut, joten ihan niin monipuoliseksi viikko ei ole muodostumassa - jääpä enemmän aikaa pohtia koettua, kun sitä ei tule liian kanssa.

Koulu A5-kokoisen TET-vihkosen pieni kenttä täyttyi kokonaan päivän tekemisistä. Mitä opin -osioon tuli maininta teknisen taidon oppimisesta, vaikka itse näen TET-jaksojen merkityksen enimmäkseen työelämävalmiuksien hankkimisena ja ammatinvalinnan tukemisena. TET-vihkonen kyllä muuten tuki kovastikin näitä ei niin teknisiä oppimistavoitteita, mutta toivoisin koululaitoksen järjestyvän niin, että kahdeksan vuotta putkessa ollut kokisi automaattisesti oppimisen käsitteeseen kuuluvan myös muita kuin substanssiaiheita. Yhdessä totesimme, että  kahvihuoneen herjanheiton ymmärtäminen on tärkeä taito, vaikka ei minkään alan ammattitaitovaatimusten listassa ole. Ammatillisten tutkintojen perusteiden elinikäisen oppimisen avaintaitojen listastakaan se ei suoraan avaudu, mutta arvelisin sen kuuluvan kohtiin "vuorovaikutus ja yhteistyö" sekä "ammattietiikka".

Kysyin, oliko kännykän käytöstä ohjeistettu koulussa tai työpaikalla jotain. Ymmärsin, ettei olisi. Vastaus sisälsi onneksi oletuksen siitä, että omia asioita ei liiemmin voi työpäivän aikana hoitaa. Poikien omassa Whatsapp-ryhmässä oli ollut keskustelua päivän kokemuksista - tämä siis nuorten itse mobiililaittein organisoima luontaisen vertaiskeskustelun tarpeen täyttävä toiminta. Koulujen olisi syytä ottaa koppi tästä ja käyttää mahdollisuus ohjata oppimista ja ryhmässä tapahtuvaa työpaikkojen ja -tehtävien vertailua jo viikon aikana. Samalla voisi muistutella siitä, miten omien laitteiden käyttöön pitää olla työnantajan lupa ja vaikka aika ja paikkakin. Näin koko prosessi ja toimintamalli tukisi kasvua kohti yhä vaativamipa työtehtäviä ja niiden hallintaa nykyaikaisia laitteita ja nuorison omaehtoisesti käyttämiä väliheitä hyödyntäen.

Toimintakulttuurin muutos

Rahoitusten tiukentuessa tuntuvat myös vaatimukset hankkeiden pysyvästi aikaansaamista tuloksista muuttuvan äänekkäämmiksi:

Miksi hankerahalla ei saada pysyviä laajoja muutoksia aikaiseksi tai miksi tulokset jäävät vain kehittäjien käyttöön? Kiltakoulujen vahvasta tvt-näkökulmasta lisään ajatuksia yleiseen tulosten laihuuteen: miksi olemme Jordanian tasolla tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä oppilaitoksissa, kuten Yle äskettäin uutisoi?

On erinomaista, että emme enää voi syytää verorahaa turhaan työhön, mutta syyllistämisen sijaan haluan tarjota ratkaisuja.

Eilen TOP-laaja -hankkeen päätösseminaarissa mainittiin, että työssäoppimisesta on hyllymetreittäin kirjoja, josta päätellen toiminta pitäisi olla hyvin hallussa ja laajaa - ja pohdittiin, onko näin?

Tänä aamuna tutkalin 14-vuotiaan äidinkielen kirjaa, koska taas on yksin luettavana ja raportoitavana opettajan valitsema romaani, ja lukijan äiti koittaa motivoida tervanjuonnissa. Äidinkielen kirja on hämmästyttävän täynnä juuri tätä oppijaa todennäköisesti innostavia ryhmätehtäviä, joita opettaja ei näe tarpeelliseksi teettää.

Mistä on kyse? Siitä, että syvällä suomalaisessa toimintakulttuurissa on sekä vahva yksin tekemisen tottumus että suuri tekstin arvostus. Herätkäämme oikeasti:

* rahoittajana vaatimaan täydennyskoulutustuotteita, valmennuksia ja laajaa vertaislevittämistä perusosana kehittämishankkeen toimintaa. Sinänsä mainioon Hyvät käytännöt -palveluun tehtävä toimintamallin kuvaus lisää vain virtuaalisia hyllymetrejä ja sotkee kulkua toimintamalliviidakossa, jos kukaan ei ole kuratoimassa juuri uuden toimintatavan etsijän tilanteeseen ja alaan sopivia vaihtoehtoja.

* levittämistilaisuuksien järjestäjänä vaivautumaan toiminnallisiin pisteisiin tai edes ryhmäkeskusteluihin kalvosarjojen sijaan. Tiedon kaato ei ole oppimista saati toimintamallin muuttamista.

* koulutusorganisaationa raivaamaan riittävästi tilaa kehittäjille muuttaa aidosti toimintaansa sekä katsoa uutta mallia myös ulkopuolisen silmin. Päälleliimattu muutos ei ole pysyvää.

* työntekijänä osallistumaan kouluttautumis- ja valmennusryhmiin, jolloin omille muutosaatoksille on peilejä, eivätkä ne jää kiireen jalkoihin kuten yksin tehdessä ainakin itselleni käy.

* tiiminä kehittämään oman osaston toimintaa, jolloin myös muutosta estäviä rakenteita on mahdollista purkaa ja esimies osaa huolehtia taloudellisesta kannattavuudesta.

* verkostona pitämään yhteyttä virtuaalisin keinoin maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta. En tulisi työpäivääkään toimeen ilman verkkokeskustelukumppaneitani, vaikka sähköpostista voisin kernaasti luopua.

Materiaalia tarvitaan, mutta sitä tuotetaan nykyään liikaa. Totesin itsekin tänä syksynä ensimmäistä innokasta Kiltakoulut-valmennusryhmää luotsatessani, että vuodessa tuottamaamme Kiltapeda- ja KeikkailuExtra-aineistoa on paljon, mutta jonkun pitää nostaa keskeiset asiat framille ja antaa lupa edetä niin rauhallisin askelin omia vahvuuksia hyödyntäen, että hanskat eivät lennä naulaan. Samalla pitää antaa innokkaimpien ja pisimmälle ehtineiden syventyä koko aineistoon. Mikähän olikaan se opettajan perustehtävä? Miksi opettajia vaaditaan oppimaan ja muuttumaan pelkän aineiston avulla?

P.S. Blogahduksen kirjoittaja on suuri kirjallisuuden ystävä ja innokas lukija, joka haluaisi kasvattaa kansantaloutta monipuolistamalla tapoja ja mahdollisuuksia ottaa asioita haltuun.

P.P.S. Kiltakoulut-valmennus (4 lähipäivää + etätyöskentely) tulossa jälleen 2014 kevätlukukaudeksi.

Toiminnallisen loppuseminaarin järjestelystä ja blogittamisen vaikeudesta

Syksyn kehitimme ja pilotoimme, keväällä mallinsimme ja aloitimme toiminnallisen loppuseminaarin valmistelun, jota huomenna jatkamme. Kehittäminen toki jatkuu koko ajan. Tiedotus on hyvistä aikeista huolimatta painottunut tämän blogin kirjoittamisen sijaan Facebookin sivuillemme ja wikiin. Oman opetustyönsä ohessa kehittämistä tekevät viisaasti kieltäytyivätkin kunniasta kirjoittaa blogia vuoden varrella. Opetustyön laadukas hoitaminen ja kehittäminen on jo sinänsä erittäin kunnioitettava työsuoritus. Omassa kalenterissani on ensi talvelle blogittamiseen varatut ajat. Vuoden mittaan näette, toimiiko tämä suunnitelma. Pohdittavista aiheista ei ole pulaa, mutta aikatauluttamatta kirjoittamiseen ei ole tullut tartuttua varsinkin kun viime talvena kirjoittamista oli usein maitohapoille saakka muutenkin.

To 19.9 Tampereella pidettävästä loppuseminaarista halusimme toiminnallisen - mitä muutakaan Kiltakouluilta voisi odottaa. Yli seitsemän minuutin puheenvuorot puuduttavat kuulijan ja vain pieni osa meistä ihmisistä on auditiivisia kuuntelemalla oppivia. Ammatilliseen koulutukseen valikoitunee vielä enemmän tekemällä oppijoita, joten osallistujat pääsevät tekemään. Todistuksen saa, kun valokuvaa päivän aikana näkemäänsä ja kirjoittaa siitä blogin.


Toiminnallisen tapahtuman järjestelyt ovat työläät verrattuna seminaarin järjestämiseen. Ohjelma ilmoittautumislinkkeineen, kahvitukset ja ruokailut, toimintapisteiden suunnitelmat ja pysäköintipulmat olisivat toki perinteisemmänkin seminaarin järjestäjien päänvaivana. Nyt tarvitsemme lisäksi koko rakennuksessa toimivan wlan-verkon, lainalaitteita, opiskelijatuutoreita ohjeistuksineen, ryhmien toimintapisteiden aikataulutuksen ja blogin, jonne blogittomat voivat oman päivän oppimispäiväkirjansa viedä. Uskon silti, että vaivannäkö kannattaa ja osallistujilla on suurempi todennäköisyys alkaa soveltaa jotakin näkemäänsä - ei kun kokemaansa - omassa työssään.

Kiltakoulut starttitapahtuma

Kaiken muun alkuhaarukoinnin jälkeen Kiltakoulut-hankeväki rentoutuu teknisten laitteiden ja Appsien kokeilun merkeissä.
Itse latasin iPadille Blogger-sovelluksen ja yritän jaksaa tehdä näinkin pitkän päivityksen.

Kiltakoulut.fi-hankkeen valmistelut

Aloitimme Kiltakoulut.fi-hankkeen valmistelun hyvissä ajoin ennen kevään 2012 valtionavustusten hakukierrosta. Joulukuun 2011 alussa Virtuaaliopetuksen päivillä lyötiin jo lukkoon ideointipäivät 19.-20.tammikuuta 2012. Erityisesti Kiltakoulut-isä Jari Välkkynen käytti yhteyksiään ja saimme Hämeenlinnaan Koulutuskeskus Tavastiaan paikalle hyvin toistakymmentä asiasta innostunutta opintoalansa kehittäjää eri puolilta maata viidestä eri oppilaitoksesta.

Tammikuun tapaamisessa kuulimme toistemme ideoita ja aloimme saman tien yhteisessä GoogleDocs (nyk. GoogleDrive :) -dokumentissa valmistella hankkeen kuvausta tavoitteineen, budjetteineen, laitetarpeineen ja aikatauluineen.

Näiden valmistelutöiden jälkeen oli helppo viedä hanke eri oppilaitosten sinänsä erilaisiin hankkeiden valmisteluprosesseihin, valmistella alustavaa yhteistyösopimusta ja kirjoittaa itse hakemus. Toisen kerran tapasimme Tampereella hakuehtojen jo selvittyä. Viime hetken budjettien viilaus vaati nettiavusteista kokoustamista kunkin oppilaitoksen edustajan kanssa, mutta muuten toimimme ajasta ja paikasta riippumatta hyvässä yhteistyössä omia osuuksiamme työstäen. Oppilaitokset ansaitsevat myös erityiskiitokset: syksyn opetusjärjestelyjä muokattiin hankkeen tarpeita vastaaviksi, vaikka rahoituksesta ei vielä ollut varmuutta. Toisaalta tämän tekemättä jättäminen olisi tehnyt rahoituksen turhaksi - miten kehittää ja pilotoida, jos puitteet eivät ole kunnossa.

Hankerahoituksen valmistuttua kokoonnuimme lähes koko kehittäjäporukalla vielä lukukausien päätyttyä 6.6.2012 Hämeenlinnassa valmistelemaan syksyn starttia. Viikon päästä Kiltakoulut-starttitapahtumassa koko hankeporukka on pailalla Salossa kouluttamassa toisillemme erityisosaamisiamme. Hankehakemuksen mukaisesti kaikkiin tapahtumiin otetaan  mukaan myös hankkeen ulkopuolisia seuraajia. Lisätietoja starttitapahtumasta: http://kiltakoulut.wikispaces.com/Kiltakoulut-starttitapahtuma